Remingtonin laukaisun hifistely

Remington 700 kiväärin alkuperäinen laukaisu ei mitenkään ylistyslauluja saa aikaan, jopa 70v wanhassa sotilaskiväärissä on selkeämpi kynnys laukaistessa. Remarin  laukaisusta saisi kuulemma kohtuu hyvän jousia vaihtelemalla ja virepintoja kiillottelemalla, mutta käytännössä laukaisuvastus jäisi siltikin puolentoista kilon korville. Pelkkään metsästykseen tämä olisi ihna riittävä, radalla tulee käytyä nykyään vain enemmän kuin metällä.

Alkuperäinen koneisto

Kustannustehokkain vaihtoehto oli ostaa JARD:lta erillaiset hilut vanhan laukaisukoneiston rungon sisään, tilaamisesta ja sen riskeistä kerroinkin jo aikaisemmin. Päivityksen jälkeen ei laukaisuvastusta voi enää säätää ruuvista, sillä jousi siirtyy uudessa liipaisimessa eri kohtaan. Valikoimaa löytyy Jardilta 200g aina 1300g asti. Jousta vaihtelemalla voi jonkun verran vaikuttaa jälkikäteen laukaisuvastukseen, mutta täytyy huomata että sisuskaluja on kolmea eri tyyppiä riippuen halutusta vastuksesta V, H, XV. Päätyin 20oz vastukseen joka on noin 550g.

Työkaluja tähän homman tarvitaan vain oikeankokoinen ruuvimeisseli, 2mm ja 3mm lyöntituurat, ruuvipenkki ja kaasutoho tai kolvi. Laukaisukoneiston irtiottto ei sinäänsä ole hankalaa, se on kiinni kahdella tapilla. Ongelmia purkamisessa tuli kiinni jämähtäneet ruuvit ja liipaisimen tiukka tappi. Ruuveissa on tehtaan jäljiltä ruuvilukitetta ettei laukaisun säädöt muutu tärähdyksistä tai muusta johtuen. Niiden pitäisi lähtä sopivalla talttapää ruuvarilla auki, mutta jos on todella tiukassa voi ruuvilukitteet pehmittää lämmittämällä laukaisukoneiston runkoa töhölla tai kolvilla. Jouduin myös purkamaan varmistimen saadakseni rungon hyvin tuettua irroittaessa liipaisimen tappia.

Huom. 3mm talttapää ruuvarit ja tuurat ovat liian isoja jos lyötävä/ruuvatta ruuvi on rungon sisällä, vaikka se reikään menisikin on reikä tämän jälkeen väljempi tai kierteet vitullaan. Amerikkalaiset kun käyttää näitä mulkunmittakokoja, eli tuumia.

Alkuperäinen ja uusi

Kun vertaa alkuperäistä liipasinta ja välitintankoa (trikker sear, mikä lie oikeasti suomeksi) JARD:n vastaaviin näemme että geometria hieman muuttuu, eli viepinnat siirtyvät lähemmäs itse liipaisinta. Nyt laukaistessa virepinnoille tulee vähemmän vipuvartta, eli kevyemmän laukaisun saaminen puhtaaksi ja ennen kaikkea turvalliseksi on mahdollista. Lisäksi nyt ylin ruuvi jää toimettomaksi ja etuvedon säätö siirtyy vanhaan laukaisuvastuksen säätöön.

Purkamiseen ja kasaamiseen tulee pakkauksen mukana kirjalliset ohjeet, eikä se mitenkään mahdottoman hankalaa ole. Pölyn/hiekan tarttumisen vuoksi laukaisukoneistoa ei kannata roipeltaa öljyssä, topsipuikolla hieno kerros metalli-metalli pintoihin. Ohjeessa ei oteta kantaa paljonko ristikkäisyyttä virepinnoille tarvitaan takaamaan turvallinen aseen toiminta. Itse laitoin etu- ja jälki vetoon noin 1/4- 1/2 kierrosta varmuutta, lopuksi mätkin viritettyä(ei ladatttua) asetta kumivasaralla varmistaakseni ettei ase laukia vahingossa, toisin kuin allekirjoittanut.

Uudistunut laukaisu on aivan mahtava, lähtee kuin ajatus! Tykkäisin kyllä kaksivaiheisesta laukaisusta missä on selkeä etuveto, mutta kyllä tähänkin tottuu. Ei voi kuin suositella, tätä voisi vaikka mainostaa että: "it's going to blow your mind!"

Opiskelijan varustehankintoja

Olin ostamassa aseliikeestä ihka oikean "range bagin". Onhan se aika tackticool, mutta 100€ hinta on aika suolanen pikku laukusta.

Bilteman "range bag" kevään muoti väreissä

Biltema auttaa persaukisia! Vastaavan oloinen työkalulaukku kovalla pohjalla ja topatuilla kankailla 16,99€. Noh, onhan se saatanan ruma, mutta niin on käyttäjäkin. Siihen menee kivasti pistoolikotelo, kuulosuojaimet, lippaat, patruunat(1000kpl .22lr, 400kpl 9mm ja 200kpl .223). Säästyneet rahat voidaan työntää johonkin vielä turhempaan.

Asevastaista propagandaa

Kaiken näköisiä kirjoituksia on pyörinyt iltapäivälehdissä ja hesarissa, mutta tämä veti kyllä kahvit väärään kurkkuun. THL:n tutkijan Kristian Wahlbeckin pääkirjoitus Duodecim -lehdessä on kerrassaan fantastinen esimerkki siitä miten tutkijan oma arvomaailma vie itse "johtopäätöksen" väärille raiteille. Kaikki mitkä vähääkään sotii omia päämääriä vastaan pimitetään järjestelmällisesti, vaikka ne olisivat tutkijan omissa lähteissä.

Ihmettelen suuresti miten tällainen "ei aseita --> ei itsemurhia, tai muitakaan huolia" iskulause voidaan ottaa THL:ssä ilman kritiikkiä vastaan, saatikka lääkäripiireissä.

Lähestyin kirjoituksen tekjiää s-postilla kysyäkseni tarkemmin artikkelistä, että onkohan THL:n sivulta löytyvään lyhennelmään jäänyt hieman yksipuolinen kuva pääkijoituksesta. Asia kun kovasti minua koskee, haluaisin tietää onko minulla nyt erityisen suuri riski pamauttaa aivoni pellolle. Nopeasti hän vastasikin postiin ja antoi Duodecim -lehden pääartikkelin lähteineen käyttöön. Ja ei, artikkelin sanoma ei ollut muuttunut lyhenteessää. Lähetin asiasta vastineen Wahlbeckille, sillä artikkelin johtopäätökset osin sotii jopa hänen lähteitään vastaan. Muutenkin koko aihepiiri "itsemurha ja aseet" on käsitelty täysin yksipuolisesti, kuinkas muutenkaan vastausta ei tullut. Ilmeisesti ensimmäisen s-postin lausahdus "Kansainvälinen tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan osoittaa selvästi että käsiaseiden saatavuuden ja itsemurhien määrän välillä on selvä yhteys." riitti selittämään taviksille homman nimen.
 

Päätinpä itsekkin tehdä pientä hutkijan työtä, pikku nettietsinnän tuloksena löytyi niitä "kansainvälisiä tutkimuksia" esim:

http://www.puk-west.uzh.ch/publikationen/poster.firearms.pdf

http://www.guncite.com/gun_control_gcgvsuic.html  


Wahlbeck kirjoituksessaan ainoastaan vertaa Norjaan, jossa on vuosien saatossa asekontollin lisääntyessä ampumalla tehdyt itsemurhat ovat myös vähentyneet. Hmm, taitaa olla tarpeeksi hyvä syy kieltää kansalta aseet. Sillä junan alle hypännyt on vähemmän kuollut, kuin itsensä ampunut. Johtopäätös, sanoisi Nikke. Jos asiaa katsoisi vähän avarammin, huomataan että aseet ja itsemurhat korreloi suurinpiirtein samalla tavalla kuin hukkumiset ja jäätelön syönti.

Esim. Kuinka paljon itsemurhia vähenee Japanisssa (siellä on niitä erittäin paljon suhteessa populaan) jos siellä kielletään aseet uudestaan? Miksi Amerikassa on vähän itsemurhia, vaikka pelottavia aseita on lähes joka talossa? Näitä voisi jatkaa melko pitkään, se että arvon hutkija ei kiinnitä näihin seikkoihin huomiota ei yllätä.
 

Wahlbeckin omista pääkirjoituksen lähteistä löytyy mielenkiintoisia huomioita. Tutkimuksessa "prevention of depression and suicide" ei juurikaan oltu huolissaan ampuma-aseista ja suomesta oli tälläinen tieto: "A study of all suicides in Finland during one year evidenced that almost half of the suicides are associated with alcohol dependence or abuse52." Oisko kumminkin alkoholilla Suomessa suurempi rooli kuin aseilla? Ei tietenkään! Sehän olisi silloin oikeasti THL:n toimialaa!